Mitä verkkosivujen optimoinnilla oikeastaan tarkoitetaan?
Verkkosivujen optimointi tarkoittaa teknisiä ja markkinoinnillisia toimenpiteitä, joilla pyritään hankkimaan liikennettä, vuorovaikuttamaan kävijöiden kanssa ja lopulta saamaan mahdollisimman suuri osa vierailijoista prospekteiksi tai asiakkaiksi ennalta määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.
Verkkosivujen optimoinnissa on paljon huomioitavaa, aina designista ja käyttökokemuksesta hakukoneoptimointiin. Tässä kirjoituksessa esittelen kuuden vaiheen muistilistan, jolla pääsee optimoinnissa hyvin vauhtiin.
Verkkosivujen optimointi mobiilin sopiviksi on nykyään äärimmäisen tärkeää. Käyttäjistä koko ajan suurempi osa suorittaa hakunsa ja esimerkiksi verkko-ostoksensa mobiililaitteella. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan 52,2 prosenttia kaikesta verkkosivuliikenteestä tapahtui mobiililaitteilla (lähde). Nuorempien sukupolvien kohdalla prosenttiluvut ovat epäilemättä vielä huomattavasti suuremmat, eivätkä näytä laskevan hyvään toviin. Lisäksi esimerkiksi ostosten tekeminen mobiililla (eli myös mainonta mobiilikäyttäjille) tai asiakastyytyväisyyden korrelaatio mobiilin käyttökokemuksen kanssa ovat merkittäviä ja kasvavia alueita. Lukujen valossa esimerkiksi tämän blogitekstin asettelussa ja optimoinnissa lähtökohtana pitääkin olla juuri se, että miltä se näyttää ja tuntuu mobiilissa, ei tietokoneen niinkään ruudulla.
Verkkosivujen mobiilioptimointi voi alkaa jo sivujen teeman valinnasta. Jos teema on, olisi se syytä olla “responsive”, eli kaikille laitteille, selaimille ja näyttökoille sopeutuva. Luonnollisesti tekstin, kuvien ja kaiken muun sivun sisällön, kuten ponnahdusikkunoiden, on muutenkin syytä olla visuaalisesti hyvin aseteltua ja sopivaa. Sivuston latausnopeus on merkittävä tekijä myös mobiilissa, tästä lisää myöhemmin. Accelerated Mobile Page eli AMP on avoimen lähdekoodin mobiilisivumuoto, jonka ansiosta sivun latautumiseen kuluva aika pienenee. Tämän johdosta esimerkiksi kuvat eivät lataudu heti sivua ladattaessa, vaan myöhemmin selattaessa, mikä mahdollistaa sivun avaamisen nopeammin.
Verkkosivusi mobiilin käyttökokemuksen voit yleisesti testata tästä, ja latausnopeuden tästä.
Hakukoneoptimointi eli SEO (Search Engine Optimization) on ehkä ensimmäinen asia, joka tulee mieleen verkkosivujen optimoinnista. Hyvä, aktiivisesti päivittyvä ja lisääntyvä sisältö sidottuna tageihin ja avainsanoihin on hakukoneoptimoinnin ydin. Lisäksi hakukoneoptimointiin vaikuttaa, edelleen, sivun latautumisnopeus ja design. Verkkosivusi pitää olla HTTP suojattu (HTTPS). Sivuston rakenteen on syytä olla myös organisoitu. Hakukoneoptimoinnilla pyritään parantamaan sivustoa hakukoneen (Google) silmissä ja näin nostamaan muun muassa sen sijoitusta hakutuloksissa.
Ulkoisten linkkien määrä ja laatu on merkittävä tekijä hakukoneoptimoinnissa. Ulkoisten linkkien pisteytykseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa: linkanneen sivun luotettavuus ja suosittuus, linkanneen ja linkatun sivujen sisältöjen yhteensopivuus, linkkien lukumäärä linkkaavalla sivulla, verkkosivujen omistajat ja linkkaukseen johdattava teksti (linkkisana) sekä näiden tekstien varianssi, jos linkkejä on useampia.
Lue hakukoneoptimoinnista lisää täältä.
Verkkosivujen latautumisnopeuden mittaamiselle on erilaisia työkaluja. Nämä työkalut saattavat antaa usein myös ehdotuksia erilaisista tarkistusten ja korjausten kohteista.
Riski menettää liikennettä alkaa kasvaa 2,5-3 sekunnin latausnopeuden jälkeen, 5 sekunnin jälkeen suorastaan eksponentiaalisesti.
Latautumisnopeutta voit parantaa seuraavin keinoin:
Käyttökokemusta optimoitaessa tarkoitus on tehdä käyttäjän vierailusta mahdollisimman sujuvaa, mukavaa ja helppoa. Näin mahdollistetaan esimerkiksi korkeammat vierailuajat ja pienemmät poistumisprosentit (bounce rate), joiden johdosta yhä useampi kävijä on lähempänä asiakkaaksi konvertoitumista. Hyvä käyttökokemus luo myös hyvän pohjan pidempiaikaisen asiakassuhteen syntymiselle. Kävijä todennäköisesti haluaa palata toimivaksi toteamilleen sivuille.
Käyttökokemuksen optimoinnissa, aivan kuin monesti digimarkkinoinnissa muutenkin, testaaminen on hyödyllistä. Testaamista varten tarvitset kuitenkin hypoteeseja, eli oletuksia asioista, jotka voisivat olla paremmin ja toimia paremmin. Hypoteeseja voit ammentaa oman mielikuvituksesi lisäksi seuraamalla käyttäjän liikennettä ja toimintaa sivullasi esimerkiksi lämpökartan avulla. Muitakin vastaavia työkaluja, joilla käyttäytymistä voi seurata löytyy. Toisaalta mikä on parempi tapa saada tietää kävijän ajatuksista kuin suora palaute? Erilaiset palautteet ovat loistava tapa löytää suurimpia kipupisteitä hyvien puolien lisäksi. Kun olet muodostanut hypoteesin, on aika testata se. Tämä onnistuu A/B–testaus menetelmällä, eli lyhyesti rakentamalla kaksi versiota esimerkiksi ponnahdusikkunasta, ja sitten vertailemalla versioita datan avulla keskenään. Alla kuva testaamalla kehittämisen kehikosta.
Kuvan lähde
Kuvan vaiheet ovat: päätä kehitettävä konversio, hahmottele muutos mielessäsi, erittele muuttuvat asiat ja tee eri versiot niistä, testaa muutoksia käytössä ja mittaa tuloksia.
Käyttäjien segmentointi eli ryhmittely on myös tärkeää. Erilaisten otollisten ostajapersoonien huomioiminen esimerkiksi sisällössä nostaa konversioiden määrää ja parantaa käyttökokemusta. Ryhmittely tehdään luonnollisesti seurattavan datan pohjalta ja voi sisältää esimerkiksi käyttäjien sukupuoli-, ikä– tai sijaintijakaumaa. Sinulle tyypillinen yleisö, ja sen ominaisuudet, on otettava verkkosivuja optimoitaessa kaikessa vähintään ajatuksen tasolla huomioon.
Yksi tapa lähestyä käyttökokemusta on etsiä ja ratkaista kävijöiden kohtaamia ongelmia. Eräitä virhekoodeja ovat esimerkiksi 404 (not found) tai 400 (bad request). Ongelmana on, että riippumatta syystä, nämä johtavat usein samaan lopputulokseen: kävijän poistumiseen sivustolta. Etsimällä näiden virhetapahtumien juuret, voit asettaa uudelleenohjauksen sivulle, johon oletat kävijöiden pyrkivän. Tähänkin löytyy netistä työkaluja. Jos sivustosi ei ole syynä ongelmaan, syy löytyy useimmiten webhotellista. Tällöin ratkaisuina voi olla tilauksen muuttaminen tai palveluntarjoajan vaihtaminen.
Ongelmien lähteitä on syytä alkaa etsimään, kun havaitaan verkkosivujen analytiikassa (Google Analytics) hälyttäviä muutoksia, tai muuten vaan heikkoja tunnuslukuja. Tällaisia ovat esimerkiksi laskenut vierailuaika, suuri poistumisprosentti tai suuri ostoskorin hylkäysprosentti. Analytiikan avulla voit identifioida esimerkiksi vierailuajan sivun tarkkuudella, jolloin näet, että millä sivuillasi kävijät viettävät enemmän aikaa ja millä vähemmän. Jatkuvalla analytiikan seurannalla muutokset on mahdollista havaita ja niiden syihin alkaa pureutua. Analytiikkaa voi käyttää yhtä lailla apunaan esimerkiksi A/B-testauksen hypoteesia tukemaan.
Hurraa – potentiaalinen asiakas on siirtynyt eteenpäin asiakaspolulla ja hänestä on konvertoitunut asiakkaasi!
Verkkokaupassa seuraavat vaiheet digitaalisella asiakaspolulla voisivat olla Kiitos-viesti, Tervetuloa-viesti ja kuukausittainen asiakaskirje.
B2B-palvelun ostavan asiakkaan polkuun kuuluu todennäköisesti myös asiakastapaamisia, erityisesti silloin, kun puhutaan räätälöidyistä palveluista.
Digitaalisella asiakaspolulla halutaan tarjota asiakkaalle oikeaa sisältöä oikeaan aikaan. Asiakaspolkua määritettäessä tulee polun lisäksi määrittää toteutuksessa käytettävät työkalut ja alustat sekä tehdä suunnitelma digitaalisen asiakaspolun rakentamisesta. Suunnitelmassa määritetään aikataulu, vastuualueet ja toteutuksen kumppani. Erityisen tärkeää on seurata tuloksia datan avulla ja kehittää siten toimintaa. Näin asiakas saa erinomaisen kokemuksen ja sinä lisäät yrityksesi myyntiä.
Jaakko Luokkanen
Markkinoinnin spesialisti
jaakko.luokkanen@folcan.fi
+358 45 893 7980
SEO eli hakukoneoptimointi tunnetaan markkinoinnin alati muuttuvana kenttänä, jossa Google sanelee säännöt. Algoritmit vaihtuvat, markkinoijat ja verkkosivujen kehittäjät reagoivat ja optimointitavat muuttuvat. Yksi harvoista asioita,
Digimarkkinoinnista ja erityisesti markkinoinnista verkossa on tullut oleellinen osa yrityksien markkinointia. Internetin käyttö on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana ja tämä muutos on vaikuttanut huomattavasti
Välitön poistumisprosentti eli englanniksi ”Bounce rate” on mittari Google Analyticsissä, joka kertoo prosenttiosuuden niistä käyttäjistä, jotka saapuvat sivustollesi ja poistuvat ennen siirtymistänsä seuraavalle sivulle. Käytännössä